Blogikirjoitus: Seuran synty ja varhaiset askeleet – Harjoittelu Sammakkolammen väestösuojassa
Gladiator Factoryn alkuhämärä 2005-2012
1990-luvun alkuhämärissä Kauppakadun videonauhavuokraamoon ilmestyivät ensimmäiset taltioinnit Ultimate Fighting Championship turnauksista. Nämä tarjosivat mielenkiintoisen näkökulman nuorten miesten pohdintoihin siitä, miten kävisi nyrkkeilijän ja painijan yhteenotossa. Tämä on vain hieman kehittyneempi versio pohdinnasta teräsmiehen ja hämähäkkimiehen yhteenoton lopputuloksesta.
UFC nauhojen perusteella oli selvää, että monien lajien ylenkatsoma mattokamppailu oli tärkeä elementti vapaaottelussa. Tuolloin järjestettiin judossa ne-waza eli mattokamppailukisoja, mutta muutoin esimerkiksi brasilialaista ju-jutsua ei vielä Suomessa tunnettu. Kuopiossa monipuolisimmalta lajilta näytti Hokutoryu ju-jutsu ja aloitinkin itse sen treenaamisen judon jälkeen 90-luvun puolivälissä.
90-luvun loppupuolella vapaaottelu Suomessa alkoi aktivoitua. Kuten sivistys, myös vapaaottelu saapui maahan Turun kautta. Finnfight vapaaotteluturnaukset alkoivat pyöriä lounaisrannikolla vuosittain ja treeniporukoita syntyi eri puolille Suomea. Meiningeissä oli vielä hyvin vahva undergroundin tuoksu ja maku, kun urheiluseuran nimi saattoi olla White Warriors Waasa. Tai kun otteluillan alkaessa järjestysmiehet saattelivat eri väristen moottoripyöräkerhojen jäsenet eri puolille kehää ringside paikoille. Kunnostautuivatpa muutamat suhteellisen hyvin piireissä tunnetut henkilöt vielä 2000-luvun alkupuolella rahakuljetusryöstöissä itämeren molemmin puolin. Urheiluruutukelpoiseksi laji alkoi kehittymisensä Suomen vapaaotteluliiton perustamisen jälkeen 2004.
Samoihin aikoihin myös Kuopiossa alkoi liikkua huhuja, että pieni porukka treenaa vapaaottelua. Kävi ilmi, että Turun Finnfighter’s Gymin perustajajäsen ja mr. Hanko ’98 Arttu Nyman on muuttanut opiskelemaan Kuopioon ja opettaa ovimiehille taistelutemppuja syvällä synkissä luolissa. Noita aikoja myös järjestettiin ensimmäinen mattopainiin keskittynyt leiri, kun Krav Maga seura oli saanut leirin vetoon ei enempää eikä vähempää kuin Demian Maian. Jos nimi ei ole tuttu, google kyllä tietää. On jäänyt värikkäästi mieleen, kuinka leirin kaikki treenit päättyivät kaikkien halukkaiden sparriin Demianin kanssa. Treenaajat astuivat pitkään jonoon ja Demian otti jonon kärjestä seuraavan sparrivastuksen komennolla “Next!”. Vähän vastustajasta riippuen tapout tuli 15-45 sekunnin kohdalla. Jono lyheni hyvää vauhtia, kun keskimäärin puolen minuutin välein kuuluin “Next!”.
Nymanin pitämät salatreenit Sammakkolammen luolan painimolskilta löytyivät vähällä vaivalla kadulta kyselemällä. Paikalla oli kourallinen treenaajia, muun muassa Kulkas karjalan rennostosta, ylävieskan lahja vapaapainille herra Kaarto, monialamestari ja turva-auto Korhonen, vahvalta nyrkkeilytaustalta lyövä Pänttäjä sekä Tarzanin poika Korak. Sammakkolammen luolan fasiliteetit olivat melko maltilliset: suihkuja ei käytännössä ollut ellei yhteen vessakoppiin rakennettua hökötystä laskettu ja treenialustana toimi teipillä kokoon harsittu painimolski. Molskilla ei saanut treenata avojaloin, joten vaihtoehtoina olivat sukat tai painikengät. Koska heel hookit löysivät tiensä provinssiin vasta myöhemmällä ajalla, painikenkien käytöstä ei juurikaan ollut haittaa vaan lähinnä hyötyä etenkin pystypainissa. Pystypainissa tosin kyyti oli ajoittain melko kylmää, kun sparrasi seitsenkertaisen Suomen mestarin kanssa – vielä vuosia myöhemminkin on vaikea käsittää miten nopeasti sellainen kaveri tulee jalkoihin kiinni ja miten nopeasti siitä lähtee vaikka olisi reilusti painoetua.
Kun molskilla oli opittu dirty boxingin lisäksi kaikki tuohon aikaan tunnetut guardit ja lopetukset eli suljettu guardi ja sen avaus, suora käsilukko, triangelikuristus ja kimura väkisin, voitiin alkaa sanomaa julistaa suuremmalle kuulijakunnalle. Ensimmäinen peruskurssi järjestettiin syksyllä 2005 ja se tuli täyteen ilman mainostamista, sana oli kaduilla kiirinyt ja yksi juttu oli saatu läpi alueen johtavaan julkaisuun nimeltä Viikko Savo. Itse asiassa tulijoita olisi ollut huomattavasti enemmän kuin mitä Sammakkolammen pienelle molskille voitiin ottaa. Oli hienoa nähdä, kuinka aivan ensimmäiseltä kurssilta mukaan tuli sekä kokeneita kamppailijoita että niitä, jotka aloittivat tuolloin kamppailu-urheilun ja ovat jatkaneet sitä menestyksellä aina kurssista lähtien. Esimerkkeinä mainittakoon Rikkonen, joka oli ja on japanissa viritetty aikidomestari, Siitonen (myöhemmin seuran puheenjohtaja ja BJJ pääkouluttaja), ja Korolainen (Kuopion ensimmäinen BJJ sinivyö).
Koska syksyn 2005 kurssille ei mahtunut kaikki halukkaat, seuraava kurssi aloitettiin heti seuraavana keväänä. Peruskurssien ajoitukseksi vakiintui heti alkuun vielä nykyäänkin tyypillinen kurssi keväisin ja syksyisin. Koska vapaaottelu oli uutta Kuopion leveyksillä, sai välillä vastata myös erikoisiin kysymyksiin, kuten puhelimitse ”Hai ootteks työ kovia tappelee!?” (lausuttuna vähemmistöäänellä) tai ”Miten te tuollaista vapaaottelua voitte harjoitella, pitäähän kamppailussa säännöt olla herrajumala?” (lausuttuna mustan judovyön äänellä).
Ehkä uutuus ja tuntemattomuus johti myös hankalaan suhteeseen tuolloin kunnan suurinta kamppailutilaa hallinnoideen Kuopion Danit Ry:n kanssa. Gladiator Factoryn treeneissä alkoi nimittäin melko pian käymään niin paljon urheilijoita, että lisätila ei todellakaan olisi ollut pahitteeksi. Kuopion Danit kuitenkin kieltäytyi myöntämästä harjoitteluaikoja Suurmäentien väestösuojalle pois lukien yksittäiset leirit tai kisat. Vastavuoroisesti joitakin vuosia myöhemmin Gladiator Factory ei ollut innostunut liittymään pyydettäessä Kuopion Daneihin, kun jokainen oli läheltä nähnyt minkälaista haittaa järjestöstä oli urheilulle. Onneksi Sammakkolammen molskia hallinnoineen Kisaveikkojen kanssa asiat sujuivat aina sileästi, mitä nyt vähän harmitti perinteisten painimiesten suhtautuminen paljain jaloin molskin käyttämiseen.
Luolassa treenaamisen lisäksi oppia haettiin leireiltä alkuun lähinnä Turusta. Turussa oli tuolloin todella kovatasoinen treeniporukka, eikä se rajoittunut pelkästään Suomalaisiin. Finnfighters Gymin salilla kävivät leireilemässä myös Norjan Joachim ”Hellboy” Hansen ja John-Olav Einemo, joiden kanssa saattoi päästä vapaaottelun uralla hieman lähempänä alkupäätä oleva urheiljakin treenaamaan. Turussa tapasin myös ensimmäisen kerran Pedro Duarten vuonna 2005 ja heti perään Pedro myönsi allekirjoittaneelle brasilialaisen jiu-jitsun mustan vyön Kuopion leirillä vuonna 2025.
Kilpailutoiminta alkoi myös lähes samanaikaisesti ensimmäisten peruskurssien aikaan. Loppuvuodesta 2005 Jyväskylän Basement Beatdownissa Kulkas ja Pänttäjä molemmat ottivat voitot Shooton C-säännöillä käydyissä otteluissa. Tuohon aikaan brasilian jiu-jitsun purppuran vyön haltijaa pidettiin lähes tarunhohtoisena erikoiseläimenä, ja eritoten Pänttäjän voitto purppuravöisestä vastustajasta oli kova juttu. Vuoden 2006 keväällä Lahdessa Rikkonen otti lukkopainissa jatkoerän jälkeen voiton Toni Lindenistä, josta ei sen jälkeen BJJ:n saralla juuri olla kuultukaan, pois lukien mm. ruskeavöisten MM-pronssi ja mustavöisten EM-pronssi. Edelleen 2006 keväällä saatiin hyvä joukkue BJJ:n SM kisoihin – joissa tuohon aikaan korkein sarjataso olivat sinivöiset ja valkovöisten sarjassa useassa painoluokassa otteli ammattilaisvapaaottelijoita. Mainittakoon, että Roininen kuittasi valkovöisten yli 100.5 kilon sarjassa hopeaa ja avoimessa pronssia. 2006 kevät huipentui Turun Shooto kisoihin, minne lähdettiin kuuden hengen joukkueella. Erityismaininnan ansaitsee Hovinen, joka vastustajan kannatusjoukkojen “Tapa se rotta!” tsemppailusta välittämättä otti muutaman kopin naamaan, heitti kaverin katon kautta tonttiin ja kuristi tajuttomaksi. Sillä ansaittiin Fight of the Night palkinto.
(Rikkonen vs Linden https://www.youtube.com/watch?v=l-w6P1WzGbE)
Vapaaottelun kisatoiminta ei vielä 2000-luvun alkukymmenen puolivälissä ollut säännöiltään aivan vakiintunut. Vapaaottelua otettiin ainakin Suomen Vapaaotteluliiton säännöillä että Shooto-säännöillä. Lisäksi kisoissa saattoi olla jotain vielä eksoottisempiakin sääntökokoelmia, mistä esimerkki seuraavassa Gladiator Factoryn foorumin postauksessa:
Ehkä valmentajalla on tässä hieman lapin lisää, mutta ei hyviä tarinoita kannata pilata liialla totuudella. Foorumi olikin hyvin suosittu alusta keskusteluille ja on sääli että foorumin tarinat ovat ajan saatossa joutuneet hautuumaalle. Joitakin tarinoita saattaa löytää vielä web.archive.org sivujen kautta, mutta ne ovat vain ohut raapaisu. Jotkut vanhan liiton urheilijat saattavat vielä muistaa foorumilla käytettyjä nimimerkkejä, kuten BantamGrappler, Lefty, SafetycarBouncer, Iso A, Disasterpiece, Kasvattaja, Leipuri, playboy tai Nahkarankaisija.
Koska kilpailuja oli verrattain vähän lähistöllä, katsottiin hyväksi aloittaa myös kisajärjestelyt. Vuoden 2007 ADCC Finnish Openiin lähdettiin lukkopainin tuomarikoulutukseen ja saman tien matolle tuomaroimaan vahvuudella Kulkas, Vanne, Salmi ja Silvonen. Samoin tein aloitettiin myös järjestämään Kuopiossa Sawo Open lukkopainikisoja. Vuoden 2007 kesällä paikkana oli Suurmäentien väestönsuoja, mutta 2008 paremman näkyvyyden saamiseksi laitettiin tilaus hyvistä säistä yläkertaan ja kisat järjestettiin auringon paisteessa Väinölänniemellä. Näkyvyys ei tietysti aina ole pelkästään positiivista – kisoihin sattui paikalle polttariporukka, joka halusi tietenkin polttareiden ohessa mitata omaa tasoaan ottelijoita vastaan. Tämä alkoi hyvässä hengessä, mutta polttariporukan tason osoittautuessa ehkä heidän omaa odotustaan maltillisemmaksi, täytyi pahantuulisimmat rauhoittaa pienten nokosten kautta.
Vapaaottelukisojen järjestelyt aloitettiin loppuvuodesta 2008 alkaen Sawo Rumble nimellä Pohjantien koululla. Vaparikisojen järjestelyssä kunnostautui erityisesti Lampela, jonka työmoraalista antaa osviittaa se, että päävetovastuun lisäksi hän otti vapaaottelumatseja itse järjestämissään kisoissa. Lampela kunnostautui myöhemmin myös vapaaottelun päävalmentajana ja hänen komennuksessaan Laitinen ja Kosamo siivosivat useampana vuonna peräkkäin palkinnot vapaaottelun SM-kisoista ja Laitinen kävi vieläpä Vegasissa hakemassa pronssisen pytyn amatöörien MM-kisoista – mutta nämä ovat jo uuden sukupolven ottelijoita, joihin pitänee palata historiikin myöhemmissä vaiheissa. Vapaaottelun kisajärjestelyistä mainittakoon vielä Fight Nightien järjestelyt Kuopio-hallissa 2010-luvulle tultaessa. Näissä oli jo suuren maailman meininkiä ja kehässä nähtiin muiden muassa Niklas Bäckström, joka siirtyi ottelemaan UFC organisaatioon melko suoraan Kuopio-hallista.
Lopuksi vielä todettakoon, että alusta saakka treeneihin tuotiin osaamista eri puolilta Suomea ja maailmaa – eri lajien huiput kuten Jussi Tammelin, Jarkko Latomäki, Bruno Bastos, Lucio Linhares ja Sauli Heilimö vierailivat Kuopiossa aivan treenaamisen alusta saakka. Bastoksen leirillä myönnettiin ensimmäiset BJJ:n siniset vyöt Kuopiossa ja ohessa vielä videomateriaalia Heilimön leirin ruskeiden vöiden myöntöseremoniasta. Tämä Heilimön leiri olikin viimeisiä, mitä vanhassa Sammakkolammen luolassa treenattiin, ja muutto Itkonniemen Tehtaalle aloitti taas uuden sivun seuran kehittymisessä. Mutta siitä lisää seuraavassa jaksossa. (Heilimön leiri 2012 https://www.youtube.com/watch?v=qDbRtqw6VJY)
Antti Vanne