(kuvassa Inka Auvinen vs Tinja Lesonen, kuvaaja Sami Kontto)

Kamppailulajit mielletään usein miehiseksi harrastukseksi, ja toki enemmistö harrastajista miehiä onkin. Monia kauniimman sukupuolen edustajia saattaa mietityttää, uskaltaako kamppailuhommiin lähteä mukaan. Mielessä pyörii monia kysymyksiä: Saako treeneissä turpaan? Katsotaanko naisia pahalla ja haluaako kukaan treenata tyttöjen kanssa? Entä jos olen pienempi ja heikompi kuin muut? Onko outoa halailla vieraita, hikisiä miehiä?

Pelko pois! Tehtaalta löytyy niin korkealla tasolla kilpailevia kuin vastikään aloittaneitakin naiskamppailijoita. Annammekin nyt puheenvuoron muutamille Tehtaan tytöille, jotka pääsevät kertomaan omia ajatuksiaan kamppailu-urheilusta ja Tehtaalla treenaamisesta naisen näkökulmasta.

Helene, Brasilian ju-jutsu (BJJ), aloittanut Tehtaalla syksyllä 2014:

Olin harrastanut kendoa 11 vuotta ja halu päästä kokeilemaan jotain uutta lajia oli suuri. Kuulin BJJ:stä silloiselta tuttavaltani ja nykyiseltä poikaystävältäni, ja tutustuttuani lajiin oli sitä päästävä kokeilemaan myös peruskurssilla. Ju-jutsussa parasta on se, että se soveltuu kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta, ja sitä voi harjoitella hyvillä mielin ilman suurempaa loukkaantumisvaaraa. Se on myös erittäin mukaansatempaavaa, koska uusien tekniikoiden opettelu on mielenkiintoista. Lisäksi BJJ on aivan mahtavaa lihaskuntoharjoittelua! Kun painia viäntää itseään painavimpien ihmisten kanssa, ei ole tarpeen enää käydä puntilla..

Tehtaalla on hyvä henki: kaikki ovat mukavia eikä koskaan ole tullut sellaista oloa, ettei olisi ollut tervetullut harjoittelemaan. Gladiator Factoryn toiminta on myös vakiintunutta, joten asiat järjestetään hyvin. Sukupuolella ei mielestäni ole juuri merkitystä harjoitellessa. Toki monet miehet ovat itseäni vahvempia ja kamppailutilanteessa häviän voimassa. Jos häviäminen itseään vahvemmille ja painavimmille miehille ei haittaa, en näe asiassa mitään ongelmaa. Monelle naiselle voi läheinen ihokontakti vieraiden miesten kanssa tuntua aluksi epämiellyttävältä, mutta siihenkin tottuu ja se muuttuu täysin luonnolliseksi, eikä sitä tule loppuunsa edes ajatelleeksi.

Vaikka en näe mitään ongelmaa miesten kanssa harjoittelemisessa, toivon seuraan lisää naisharrastajia. Tällöin on helpompi saada realistinen kuva omista taidoistaan, kun voimasuhteissa ei ole niin suurta eroa. Lisäksi välitykset ovat miehillä ja naisilla erilaiset.

Sofia, Vapaaottelu (MMA), aloittanut Tehtaalla keväällä 2015:

En ole aiemmin harrastanut mitään kamppailulajeja. Mietin MMA:n aloittamista pitkään, mutta ikinä ei löytynyt uskallusta lähteä kokeilemaan. Eräänä päivänä kuitenkin keräsin itseni ja liityin peruskurssille. Kaverini ovat kyselleet, miksi juuri vapari, miksei vaikkapa nyrkkeily tai potkunyrkkeily? Osaan vastata siihen vain, että pidän siitä, kuinka paljon vaparissa on opittavaa: paljon tekniikoita ja kädet, jalat sekä matto käytössä. Olen ihminen joka tylsistyy helposti yhteen ja samaan asiaan, mutta tässä lajissa se ei ole mahdollista.

Peruskurssi oli mahtava, treenikaverit mukavia ja kurssilta sai uusia ystäviä. Naisille, jotka miettivät että uskaltaako tai kehtaako tulla kurssille, suosittelen vahvasti että kannattaa tulla! Kokemus on aina kultaa, vaikka harrastus jäisikin siihen peruskurssiin. Kuka tietää, vaikka löytäisitkin uuden, säännöllisen harrastuksen.

Sukupuoli ja pienikokoisuus on haitta vain omassa mielessä. Tehtaalla on pieniä mutta pippurisia naisia, joita ei hidasta se, että he painavat 30 kiloa vähemmän kuin vastustajansa. Itseni kohdalla toki sparraus on vielä haastavaa, mutta se johtuu enemmän kokemattomuudesta kuin koosta tai sukupuolesta! Tietysti jos sparraillaan ja minua puolet pidempi ja isompi kaveri viittoo että no niin, nyt lähtee, niin onhan siinä vaikeaa pitää pokkaa, mutta se enemmänkin tekee harrastuksesta hauskan eikä niin vakavaa puuhaa.

Treenikaverit Tehtaalla osaavat tarkasti katsoa meidän vähemmän harrastaneiden taidot, ottavat tarvittaessa iisimmin ja ystävällisesti neuvovat, jos teemme jotain väärin. Tehtaalla tykkään käydä, koska paikka on mukavan kokoinen, kävijöitä on sopiva määrä ja valmentajat ehtivät keskittyä ja panostaa kaikkiin gladiaattoreihin täysillä. Joten kaikki naiset nyt vaan mukaan valloittamaan tätä tehdasta!

Tinja, Vapaaottelu (MMA), Tehtaalla vuodesta 2012:

Olen 27-vuotias nainen ja harrastanut vapaaottelua nyt 3 vuotta. Peruskurssin kävin syksyllä 2012 Finnfighters’ Gymillä Turussa ja melko pian sen jälkeen muutin Kuopioon ja aloitin treenaamisen Tehtaalla. Ennen vapaaottelua harrastin thainyrkkeilyä noin 1,5 vuotta. Ottelen amatööritasolla ja matseja on tähän mennessä kertynyt viisi, ottelurekordi 3-2.

Vapaaottelussa lajina viehättää sen monipuolisuus, fyysisyys ja hyvät mahdollisuudet harrastaa sekä kilpailla. Mikään ei voita sitä adrenaliinin tunnetta kun ensin pelkäät ja jännität matsia kuollaksesi, jotenkin saat raahattua itsesi häkkiin, jännitys laukeaa ja pääset tykittämään TÄYSIÄ!! Siihen ja voittamisen tunteeseen jää helposti koukkuun, pakko saada lisää. Pidän myös lajin sosiaalisuudesta: vaikka vapaaottelu on yksilölaji, se ei ole yksinäistä puurtamista vaan sitä treenataan joukkueena/porukalla.

Tehtaalla parasta on ihmiset, eli treenikaverit ja valmentajat. Vaikka treenataan kovaa ja tosissaan, silti huumori kukkii ja usein saa nauraa. Ihan huipputyyppeihin olen saanut tätä kautta tutustua ja osan kanssa ollaan vapaa-ajallakin tekemisissä. On ollut todella helppo päästä miesvoittoiseen harrastusporukkaan mukaan. Ikinä ei ole väheksytty tai tarvinnut todistella mitään oman sukupuolensa takia, vaan on otettu reilusti mukaan porukkaan ja kannustettu eteenpäin.

Loppuun vinkkejä tuleville naisharrastajille: rohkeasti vaan mukaan peruskurssille, jos laji kiinnostaa! Täällä ei kukaan pure, ainakaan varoittamatta. Opettele tekniikat alusta alkaen kunnolla. Jos et jotain tekniikkaa ymmärrä/osaa, kysy valmentajalta tai kokeneemmalta harrastajalta, he auttavat mielellään. Ja sitten vain toistoja, toistoja ja toistoja. Ennenkaikkea, ÄLÄ ANNA PERIKSI! Käy sitkeästi treeneissä vaikka tuntuu, etteivät tekniikat jää mieleen, olet kaikkia muita fyysisesti heikompi ja sinulla ”pyyhitään tatamia” joka treeneissä. Kyllä se aurinko paistaa aikanaan risukasaankin, jonkin ajan päästä huomaat jo osaavasi nipun erilaisia tekniikoita ja kuntokin on kohonnut ihan uusiin sfääreihin siinä sivussa. Siihen tarvitaan vain TÖITÄ!

Painimaan oppii painimalla ja pystyä ottamalla pystyä, mitään ydinfysiikkaa tämä ei ole. Jos kuntopuoli tökkii, käy lajitreenien lisäksi juoksemassa/puntilla/mitä ikinä keksitkään. Tervetuloa mukaan!

 

Tehtaan tytöt ovat puhuneet. Tule meidän kanssamme treenaamaan! Luvassa hyvää mieltä, voimakas kroppa ja uusia ystäviä. Peruskurssit alkavat 21.9. klo 18.30 (MMA) ja 22.9. klo 20 (BJJ). Kummallakin kurssilla on naisohjaaja.